tän kaksi vuotta, edellisen ja tän päivän postauksen välillä, oon sairastanut ruokajuttuja samaan tahtiin kun ennenkin. kaiken ahmimisen ja oksentamisen keskellä, en oo kehdannut tulla kertomaan, millaseen kuntoon oon itseni päästänyt. välillä oon ajatellut "parantuneeni" vaikka oon jatkanu oksentelua silloin tällöin (eihän se oo niin paha, jos sitä ei tee joka päivä? eipä).
enimmillään painoin jotain 70kg. kyllä, jossain vaiheessa kävin siellä. inhottaa ajatella, miksi annoin sen tapahtua. nyt haluan päästä tästä pöhötyksestä ja rasvasta eroon. tällä hetkellä paino on jossain 60kg. tänä aamuna oli itseasiassa vähän alle sen. ei mun tavoite oo enää tuolla 48kilossa, 53kiloakin riittää. jos edes joku muutos tapahtuisi. (salaa toivon pääseväni viiteenkymmeneen, mutta sitä en kerro kenellekään)
nyt en oo kahteen päivään oksentanut. se on jo aika pitkä aika. en kestä tätä, mä haluisin olla sen verran normaali, etten antais ruuan tulla ylös. nykyään se tulee niin helposti, tai on kyllä aina tullut, ihan alusta asti. 7 vuotta takana tätä, enkä oo vieläkään saanut itselleni apua. en oo tarpeeks laiha sellaseen, vaikka hampaat onkin jo puoliks kulunut pois.
rakkautta,
sigrun
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti